Tekijälläkin on oikeudet

Tekijänoikeudet ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan ne oikeudet, jotka suojaavat kenen tahansa henkilön tuottaman teoksen yksilöoikeutta ja omistamisen säilyvyyttä, esimerkiksi muusikon kappaleita, säveltäjän sinfoniat jne. Tuotetulla teoksella on ns. lähioikeudet, jotka kieltävät teoksen luvattoman levittämisen, tallentamisen sekä muun omistajuutta rikkovan toiminnan. Teos omistaa paitsi taloudellisia, myös moraalisia oikeuksia.

Selvällä Suomen kielellä: tämä video on jonkun oma, kohtele sitä hyvin ja luvan kanssa. Itse ainakin koen että tekijänoikeudet on välttämätön etuoikeus. Jokaisella on oikeus oman työnsä tuotokseen, ja sen luvaton vieminen on suora rikos. Tekijällä on oikeus määrätä mitä hänen teokselleen tapahtuu, se on hänen työnsä ja sitä tulisi kunnioittaa.

Ja nyt on aika tuntea piston sydämessä, sillä nykypäivänä kukaan ei enää tunne näitä oikeuksia. Netin käyttäjille on varsin tuttua musiikin lataaminen, videoiden luvaton katselu, elokuvien lataaminen yms. Ken ei ole tekijänoikeuksia rikkonut voi ensimmmäisenä heittää kivellä sitä onnetonta, joka näin on tehnyt useaan kertaan (varaa paljon kiviä). Netin maailmassa, jos vähänkin liian innokkaasti surffailee, rikkoo väkisin vahingossa näitä oikeuksia, halusi tai ei. Esimerkiksi youtube omistaa paljon sellaista videomateriaalia, joka ei noudata kaikkia ihanteellisen tekijänoikeuksia kunnioittavan materiaalin piirteitä, eikä kannata varmaan edes mainita googlen kuvahakua. Siitä huolimatta että näitä sääntöjä tulee itsekin rikottua, kannustaisin jokaista tiedostamaan nämä oikeudet ja toimimaan niitä kunnioittaen, vähintään tiedostaen kelle tämä kyseinen teos kuuluu. Fiksu ihminen ei levitä tällaisa ”herkkää” materiaalia netissä (and if you do, do it with dignity).

Yksityishenkilöille tekijänoikeuksiin ja materiaalin levittämiseen saadaan järkeä ”dont do it” – periaatteella, vaikka se ei käytännössä toimi, mutta entäs sitten opettajan näkökulmasta katsottuna? Miten opettajan pitäisi reagoida tekijänoikeuksiin?

Mielestäni tekijänoikeuksien viidakko sisältää opettajan näkökulmasta kaksi asiaa opetukseen: esimerkillisyys, sekä materiaalin käyttö. Omalla esimerkillään opettaja antaa ilmi, että millainen toiminta on tekijänoikeuksien sallivaa ja mikä ei. Teokseen kohdistuu sen ansaitsema kunnioitus, ja opettajasta tarttuu tämä asenne myös oppilaisiin. Kuulostaa helpolle. Materiaalin käyttämisessä opettajan on oltava tarkkana, käyttääkö hän luvattomasti jotain opetusmateriaalia oppitunnilla. Turvallisinta on käyttää oppikirjoja, opetusromppuja (mikä on melko retroa) tai netistä materiaalin levittämisen sallimia opetussivustoja. Ongelma iskee vastaan, kun niin mielellään haluaisi oppitunnilla esitellä jonkun hyödyllisen youtube – videon.

En kuitenkaan tekisi opettajana tekijänoikeuksista itselleni ongelmaa. Opettajan pitää vain ymmärtää miten materiaalia tulee käyttää oikein, ja toimia valtaosin sen mukaisesti. Paljon löytyy myös sellaista materiaalia, johon on lupa koskea, joten turha on asiasta tehdä ongelmaa. Toisaalta poikkeus vahvistaa säännön ja yhden youtube – videon näyttäminen on tuskin niin vakavaa, vaikka se tekijänoikeuksia rikkoisikin. Moni muusikko kuuntelee netistä työtovereidensa kappaleita samalla kun pienet nilkit ympäri maata lataavat hänen musiikkiaan. Turha on tästäkään ottaa siis liikaa paineita, voit huokaista helpotuksesta. Tärkeintä on ennen kaikkea opettajan järkevä suhtautuminen tekijänoikeuksiin, ja esimerkin näyttäminen. Asenne ratkaisee, sillä se tarttuu oppilaisiin.